TAAS ARVATAAN

Tällainen löytyi Prisma- nimisesta tavaratalosta: Kortti-, kolikko ja avainarvoituksia. Takakansi valistaa, että kirjassa on 80 innostavaa tehtävää. Löytyyhän niitä. Pulmat ovat jaoteltu kolmeen vaikeusasteeseen, helppo, haastava ja vaikea. Ainakin vaikeammissa tehtävissä on pulmia jotka oikeasti ovat kiintoisia ja joita saa hetken miettiä, ennen kuin tehtävät avautuvat. Pulmatehtäviä etsiville suosittelen tätä kirjaa. Vaikka kirja ei asiaa mainosta, niin mukana on myös 12 korttitemppua. Nämä ovat suunattu henkilöille jotka eivät ole juurikaan taikatemppuja aiemmin harrastaneet. Kyllä, 21:n kortin temppu on mukana. Jos olet jo kahlannut kaikki kirjastosi taikurikirjat puhumattakaan, että olet edennyt vieläkin pidemmälle taikuuden maailmassa, tätä kirjaa ei korttitemppujen vuoksi kannata ostaa. Yksi kirjan korttitemppu perustuu korttien numeroarvojen tavaamiseen. Koska alkuperäisessä numerot ovat englannin kielellä, ja koko tempun uudelleen sovittaminen Suomen kielelle olisi ollut haasteellista, kääntäjä on väistänyt tehtävän nimeällä tempun englannin kielen harjoitukseksi jossa korttien lukuarvoja tavataan alkuperäisen tempun mukaisesti englanniksi. Että sillain. Kortti-, kolikko- ja avainarvoituksia kirjassa 128 sivua ja kirja on värikkäästi ja selkeästi kuvitettu. Kirjan alkuperäinen nimi on Coin, Card & Key Puzzles (2011). Kirjan on kustantanut nemokustannus. Jossain tekemisen vaiheessa kirjan kirjoittajan nimi on pudonnut kokonaan pois. Kirjan on suomentanut Aino Assmuth.

TULITIKKUARVOITUKSIA

Löysin otsikon nimisen kirjan Hämeenlinna Prisman kirjahyllystä. Kustannusosakeyhtiö Nemo on tehnyt käännöksen Matchstick Puzzles - nimisestä kirjasta. 128 sivuisessa kirjassa ei ole mitään järisyttävän uutta. Alkuperäinen teos on ilmestynyt 2010 ja tämä Lotta Heikkerin tekemä suomennos tänä vuonna.
Todennäköisestä kaikki kirjan 87 arvoitusta tai muutta juttua on julkaistu joskus aiemmin muissa vastaavanlaisissa kirjoissa. Mutta jos et omista ensimmäistäkään kirjaa jossa on tulitikkuarvoituksia ja haluat niitä kuitenkin ratkoa tai esittää muiden kiusaksi, tämänkertainen opas käy tietolähteenä siinä kuin ne aiemmat vastaavat. Kirjan kuvitus on selkeää ja teksti niukkaa ja helppoa. Kirjan takakannessa mainostetaan, että kirja opettaa myös liudan hämmästyttäviä taikatemppuja ja sekä monta rattoisaa seurapeliä. Edes jotenkin taikatempuiksi tunnistettavia asioita kirjassa on kuusi. (Jos olet joskus miettinyt paljonko on liuta, niin nyt tiedät.) Tosin osa näistä on baariveto-tyyppisiä haasteita enemmänkin kuin taikatemppuja. Entäpä "monta rattoisaa seurapeliä"? Löysin niitä kirjasta kolme. Pelkästään taikatemppuja tai seurapelejä etsivälle kirja lienee pettymys.

Baarivetoja

Äänekoskella sijaitseva Pub Markuksen 20-vuotisjuhlien kunniaksi julkaistiin Pubmaailmaan sopiva kirjanen "Pub- Markuksen Baarivetoja - Haasteita, vedonlyöntejä ja muita kusetuksia. Opuksessa on nelisenkymmentä otsikkoa, mutta ideoita löytyy kirjasta rutkalti enemmän. Takakannen teksti kertoo paljon tyylilajista:

"Oletko kyllästynyt siihen, että sinua vedätetään pubissa?
Montako kerta olet kuullut jonkun sanovan: Kympistä vetoa?
Kuinka usein sinulle on heitetty haaste mitä et ole voinut ratkaista?
ÄRSYTTÄÄKÖ, KUN SINUA KUSTAAN LINSSIIN?
Anna samalla mitalla takaisin, sillä nyt sinulla on siihen mahdollisuus.
Kirjasta löytyy kymmeniä tapoja ansaita drinkkejä tai vähän rahaa. Toisaalta, jos käytät kirjan oppeja väärin, saatat saada selkääsi, joten mieti tarkkaan kenelle baarivetoja heitätä. Sinua on varoitettu!"

Kirjaan ovat syyllistyneet seuraavat henkilöt:

Martti Sirén ja Jore Sohlman, teksti

Martti Sirén, kuvat

Graaffinen suunnittelu Janne Uotila ja Jose Ahonen/ Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi Ry - Mediapaja

Kirjaa voi tilata joko Pub Markuksesta www.pubmarkus.com tai Markku Purhon taikurikaupasta www.markkupurho.fi

Vaikka olenkin yksi kirjasen tekijöistä, minulta baarivetoja -opasta ei saa tilattua.

Silmänkääntäjiä, Konstiniekkoja ja Loihtutaiteilijoita

Joskus 60-luvun lopulla näin ensimmäisen kerran Solmu Mäkelän Suuren Taikakirjan. Kirjan kiehtovinta antia olivat tarinat taikureiden historista, henkilöistä jotka olivat eläneet 1700-luvulla, 1800-luvulla tai jopa Egyptin kukoistuksen aikana. Kertomukset voittivat kirjan muun sisällön, ne taikatemput ja niiden salaisuudet.
Solmu Mäkelän suuren taikakirjan jälkeen taikuuden historiasta ei ole suomalaisissa kirjoissa valtaisasti kerrottu. Nyt asia korjaantui yhden ison kirjan verran.


Heikki Nevalan kirja "Silmänkääntäjiä, Konstiniekkoja ja Loihtutaiteilijoita- Taikurien vaiheita Suomessa 1800-luvulta 1960-luvulle" ilmestyi maaliskuun alussa. Kirja on yli 300-sivuinen tuhti paketti täynnä taikureiden ja taikuuden historiaa Suomessa. Eteenkin 1800-luvun ja 1900-luvun alun taikureista kerrotaan asioita joita tavallisen lukijan ei ole ollut aiemmin mahdollista mistään löytää. Taikureiden lisäksi kirjasta löytää tietoa tivolitaikureista, rintamakiertueista sodan aikana, taikavälinemyyjistä ja ja taikurikirjallisuudesta. Mielenkiintoisten tarinoiden lisäksi kirjassa on runsas, ennennäkemätön kuvitus. Kirjan on kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Suosittelen kaikille jotka haluavat lumoutua taikureiden tarinoihin.

Suomalaismenestystä Euroopan Mestaruuskisoissa

FISM eurooppa, eli Taikureiden Euroopan Mstaruuskisat pidettiin 19.-21.2.2011 Blackpoolissa, Englannissa. Pelikorttisarjassa kolmanne palkinnon nappasi Kiristian Nivala ja ensimmäisen palkinnon Miika Pelkonen.

Kristian Nivala on aiemmin voittanut Pohjoismaiden Mestaruuden pariinkin otteeseen ja vuonna 2009 hän sijoitui kolmanneksi pelikorttisarjassa FISM:n maailmanmesteruuskisoissa Pekingissä, Kiinassa.

Miika Pelkonen on voittanut aiemmin muunmuassa ravintolataikuuden SM-kilpailuissa peräkkäisinä vuosina 2009 ja 2010.

Ylemmässä kuvassa on Kristian ja alemmassa Miika.

Derren Brown LIVE:nä

Derren Brown on englantilainen taikuri joka tulu suosituksi epätavallisilla taikuriohjelmillaan joita englannissa tarjoili kaupallinen Chanal 4. Suomessa Derrenin ohjelmia on nähty TV 2:n ohjelmistossa. Tosin muutaman vuoteen Derren Brownia ei Suomen TV:ssä ole nähty.

Derrenin televisio-ohjelmat heättinvät jo aika sitten kysymyksen, että onko Derren vain TV taikuri? Voiko hänen esittämiä temppuja tehdä oikeasti, keikkaolosuhteissa, elävän yleisön edessä? Derren on pohtinut ajatusta itsekin ja TVssä ansaitun suosion turvin hän on kiertänyt ympäri Englantia useampana vuonna. Kolme viimeisintä kiertuetta "Something Wicked This Way Comes" (2006), An Ewening of Wonders" (2008)ja "Enigma"(2010)on filmattu ja nyt paketoitu kolmen DVD:n laatikkoon. Näistä esityksistä tuo vanhin, "Something Wicked This way Comes" on tullut TV 2:ssa joitakin vuosia sitten. Kahta tuoreempaa esitystä SUomessa ei ole TVssä nähty.

Derren tekee kiintoisalla tavalla kiintoisaa taikuutta. Hän täyttää estraadin ihan itse eikä tarvitse tuekseen härveleitä tai tanssijoita. Jokainen DVD on noin 75 minuuttia pitkä. Lisäksi kahdelle DVD:lle on mahdutettu extroja, haastatteluita ja muutamia temppuja lisää. Derren Brown "Live Collection" on suositeltava ostos kakille Derren faneille ja niille jotka haluavat nähdä näennäisen konstailematonta, hauskaa ja kekseliästä mentaalitaikuutta. Boxin saa itselleen ainakin Amazonin verkkokaupan kautta.

Fakiireita Afrikassa

Aarne Haapakoski, ”Outsider”, ”Pekka Lipposen” ja ”Kalle Kustaa Korkin” seikkailuiden isä, oli SF filmausryhmän mukana kuvausmatkalla Andalusiassa ja Marokossa vuonna 1952. Matkakertomuksesta tehtiin kirja: Filmausmatka maurien maahan (WSOY 1953).

Kirjan kappale ”Fakiireja ja käärmeenkesyttäjiä” saattaa kiinnostaa aikamme fakiireja ja esiintyjiä. Haapakoski kertoo, että hän oli jo aiemmilla matkoilla nähnyt tarpeeksi näitä ”arabikaupunkien temppuilijoita” mutta sisukas opas oli raahannut hänet Tetuanissa paikallisen torin laidalle. Haapakoski kirjoittaa näin:

”Yhdessä (pilttuussa) istui luurankomainen laiha käärmeenlumoja risaisella matolla … edessään noin käsivarren vahvuinen täplikäs käärme joka pyrstö kiemurassa heilutteli päätään ja aukoi punaista terävähampaista kitaansa. Ukko otti erään huiluistaan, puhalsi sitä matalan sävelasteikon ja käärme painautui kiemuraan. Sitten hän otti käärmeen käsiinsä, kiersi sen kaulansa ympäri ja työnsi nenänsä käärmeen avonaiseen kitaan. Yhtäkkiä hän tempaisi päätään taaksepäin, jolloin käärmekieppu purkaantui ja lähes parin metrin mittainen matelija viuhahti piiskana ilmassa, leuat pureutuneena kesyttäjän nenään. uusittuaan tempun pari kertaa, ukko antoi käärmeen purra korviaan, leukaansa ja kurkkuaan, tehostaen näytöksensä vaikutusta pyyhkimällä puremajäljistä tihkuvaa verta nenästään aja korvistaan.

Toisen pilttuun edessä oli kasa pullonsirpaleita, ruskeita ja sinertäviä. Hän (Fakiiri) pullisteli lihaksiaan, levitteli lasinsirpaleet paljailla jaloillaan ja heittäytyi siten kuin pyhän hurmion vallassa sirpaleiden päälle, alkaen piehtaroida siinä kuin nurmella ikään. Aikansa temmeltyään hän nousi. Selässä ei näkynyt ainuttakaan verihaavaa, ainoastaan hienoja, valkoisia viiruja ja lasinsirpaleiden painelmia. Sitten hän otti ilkeännäköisen pullo pohjan, ruoskutteli sitä hampaillaan kuin korppua ikään ja nieleskeli musertamansa lasinsirpaleet.
Kolmas temppu oli se, että fakiiri otti kourallisen lasinsirpaleita ja hakkasi niihin paljailla rystysillä.

Ihmeellisin kuitenkin oli hiilipadan ääressä istuva fakiiri, mies kalju ja laiha kuin luuranko. Hän kyyrötti jalat ristissä matollaan, kohennellen tavan takaa hiilipataa, jossa oli kuumenemassa joukko erilaisia rautapuikkoja. Fakiiri Agadir, tulen herra. Fakiiri poltti hehkuvankuumilla rautapuikoilla omaa lihaansa. Hän pisteli puikkoja varpaisiinsa, hieroi niillä sormiaan ja asetti lopuksi kaikki neljä tulikuumaa rautaa sormiensa väliin. Palavan lihan ilkeä käry tunkeutui sieraimiimme. Olin aikoinaan Casablancassa nähnyt fakiirin, joka työnteli lyijykynän vahvuisia rautapuikkoja kylkiensä ja kaulansa läpi, mutta tämä itsensä polttaminen oli inhottavampaa.”

Näin siis Aarne Haapakoski 1950-luvulla. Valitettavasti fakiiri ei ole päässyt kirjan valokuviin mutta edes käärmeenlumoajasta potretti löytyy.

Ja valitettavasti Haapakoski ei kuvaa enempää tuon seudun katutaiteilijoita ja heidän metkujaan vaikka todennäköisesti niihin tuollakin matkalla on vielä törmännyt. Mutta ehkä sinä tiedät kirjoituksia joissa entisajan fakiireista tai taikureista kerrotaan silminnäkijöiden todistuksia. Vihjeitä tällaisista tarinoista voit lähettää sähköpostiosoitteeseen taikuri@marttisiren.fi